Merihenkinen ruokapöytä
Tämä työ alkoi talvisella ylivuotisten
lehtikuusten noudolla Pirkanmaalta. Lankut oli
sahattu 60mm paksuuteen ja taapelissa ne
olivat säilyneet kiertymättä.
Lankkujen yli nelimetrinen pituus asetti
haasteita 24m
2
verstaalleni. Juuri ja juuri ne
sisään mahtuivat siten että pystyin työstämään
niitä kevättalvella 2019.
Ruokapöytä omenapuusta
Helsingin Pakilalaiselta pihalta kaadettu
omenapuu sai uuden elämän tässä pöydässä.
Puu oli sahattu 60mm lankuiksi, jotka
säilytyksessä pääsivät vääntymään aika
tavalla. Oikohöyläyksen jälkeen niiistä jäi
jäljelle 30mm lankut. Varsin kelvolliset
pöytätarpeiksi.
Rustiikkinen heinäseiväshylly
Tyttäreni Tiin bongattua jostain
sisustusohjelmasta valkoisen, rustiikkiseksi
kulutetun heinäseipäistä tehdyn hyllykön, tuli
pyyntö tehdä hänelle sellainen.
Heinäseipäitä ei ollut urbaanilla alueella
saatavilla, mutta lähistöllä työskentelevä
risuaitojen valmistaja myi sopivat rangat joista
saattoi tehdä heinäseipään oloiset.
Tilaustöitä
Aina silloin tällöin joku tuttu erehtyy kysymään, josko syntyisi sellainen tai tällainen työ. Avoimella toimitusajalla näitä voi tehdä ja toki pienellä varauksella; joko
onnistuu tai sitten tulee saunatarpeita. Erityisen huolellinen pitää olla jos sattuu saamaan työhön vähän erikoisempaa materiaalia, kuten vaikkapa omenapuuta,
joka ei ole sieltä helpoimmasta päästä käsitellä. Tässä esimerkkejä muutamista töistä. Valikon alta löytyvät loput.
Tuikkukynttilälokerikko
Tuikkukynttilänjalkoja ei välttämättä
hankitakaan kynttilöiden polttamista varten,
vaan näille on syntynyt ihan oma
keräilijäkuntansa.
Keräilijä Pia halusi lokerikon alati karttuvalle
kokoelmalleen, johon sopisi sekä pienet, että
isot tuikut. Isot ovat vähälukuisempia, joten
niille riitti 10 paikkaa, pieniä piti saada
mahtumaan viitisenkymmentä.
Lasivitriinien kunnostus
50-60 -luvuilla huonekalut valmistettiin
kestämään. Nämä lasivitriinit ovat koivua,
kannet viilutettu ja taustat vanerilevyä. Toisen
kaapin yksi lasi oli särkynyt ja korvattiin
uudella.
Kansilla oli pidetty kukkasia vuosikymmeniä ja
niiden kastelun jäljet näkyivät. Vesi oli läpäissyt
kuluneen lakkapinnan vaatien kansiviilujen
vaihdon.
Pienen jatkopöydän kunnostus
Erään suvun mummonaikaista jatkopöytää oli
säilytetty ulkona. Ei ihan taivasalla, mutta
kosteutta saaneena kuitenkin.
Pöydän kansiviilussa ja jatkopaloissa näkyi
eletty elämä. Viilut tuli vaihtaa. Työn myötä
pääsin hyödyntämään tyhjiöpussia, joka
osoittautui viilun liimaamisessa aivan
lyömättömäksi välineeksi.